Oli kesällä poutaisiakin päiviä
Tämän kirjoitin parin tapauksen johdosta, josta sain
palautetta, ja julkaisu luvan, kiitos.
Harukset syöpyy – osa 1
Koska viimeksi tarkistit mastosi harusten, maahan
upotettujen osien kunnon. Näyttää että kiinnityksistä löytyy, ruosteen pahasti
puremia galvanoituja sähköyhtiödenkin käyttämiä kankia, joihin ne betonilimput
on kiinnitetty. Ruoste on iskenyt noin 2-3 metrisen kangen keskivaiheille,
siihen osaan joka selvästi maanpinnan alla .Kaikille ruoste löydöksille on
ollut yhteistä, että haruksen alapäät on kuparilla hyvin maadoitetut ja
maaperässä on ollut runsaasti savea ja toisessa tapauksessa jopa kiinnitys
tanko on joutunut olemaan pohjavedessä ainakin osan vuotta. Mikä tämän
ruostumisilmiö jouduttaja on, saavat tieteilijät selvittää. Kyseessä on
reilusti, murrosiän ylittäneitä haruksia. Täysin maalikkona, minulla on käsitys
oleva jos galvanoitua pintaa rikotaan, syöpyminen alkaa siitä kohdasta oli
kohde ilmassa tai maan alla.
Oman maston kiinnitysten tarkastus on tekemättä, kaikki
harustarvikkeet oli uusia ja paikalliselta sähköyhtiöltä ne hankin, vuonna
2000. Kanki on 20 mm halkaisijalla ja ne betonilimput, suoraa heidän
varastostaan noudettu. Alla olevasta ohjeesta en nopealla lukemisessa löytänyt
mikä antaisi vastauksen, yllä kuvatun ruoste ongelman välttämiseen.
Harukset syöpyy – osa 2 by
OH4KBC
LAATTASILMUKSEN SYÖPYMINEN
Tuli
tuossa luettua blogiasi ja silmiini pisti haruksien
laattasilmuksen syöpyminen. Täällä savossa paikallisen sähköyhtiön
(Savon Voima) alueella pienjännite ilmajohtojen (AMKA) harukset
eristetään eristepaloilla/holkeilla ( esim. ENSTO PMR1077 tai PMR1518)
jos käyttömaadoitus kupariin viereiseltä pylväältä on alle 30m. En
muista onko nykyisessä rakentamisohjeessa jo että kaikkiin laitetaan
mutta aikaisemmin oli tuo 30m metrin sääntö. "Harusvirran" katkaisu.
Ilmeisesti AMKA:n pen-johtimesta virta kiertää harusta pitkin maahan ja
sieltä taas maassa olevaan maadoituskupariin ja sieltä taas AMKA:n pen-
johtimeen, siis eräänlainen virtapiiri.
Sopivanlaisessa maaperässä
siinä sitten syöpyminen voimistuu pienen sähkövirran tullessa kuvioon
mukaan. Virtahan kulkee johtimen pinnalla ja siellähän se terästä
suojaava sinkkikuorikin on ja kun sinkki poistuu pääsee korroosiokin
iskemään sitten teräksen pintaan, näin olen ainakin itse funtsinut
asian. Toistakymmentä vuotta olen jakeluverkkotöissä ollut ja kerran on
tullut täällä pieksämäen "alueella" vastaan kun 20mm laattasilmus on
syöpynyt . Silmuksen varsi oli kuin keihään kärki mistä se oli mennyt
poikki. Itselläni on maston ylä/alaharukset eristetty.Yläharukset
pätkitty 4 kohtaa ja alaharuksessa yksi eristin yläpäässä. Eli
äkkiseltään luulisi että kyseinen ongelma ei pitäisi tulla vastaan
ainakaan omalla kohdalla.
Sen havainnon olen tehnyt ukkosella että kun
etenkin yläharukset "kelluu" tuolla taivaalla niin ukkospilven
mennessä
ylitse ne saattavat varautua ikäänkuin kondensaattori. Parikertaa olen
kyseisessä tilanteessa nähnyt tummaa ukkospilveä vasten kun valokaari
hyppää eristimen yli maihin kuivan napsauksen kera. Ei passaa harusta
"hypistellä" ukkosen ollessa lähettyvillä...... :)
Tällaisia kommentteja/ajatelmia täältä "oikeiden" OH4:n mailta.....
73 de Jussi OH4KBC
Piti tuossa illalla ihan googlettaa "harusvirta" ja "haruskorroosio".
Tuolla "haruskorroosio" hakusanalla näyttää aukeavan noita
kantaverkkoyhtiömme Fingridin julkaisuja ja tuossa:
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/Ajankohtaista%20liitteet/Yrityslehdet/2010/fingrid_2_10.pdf .. alkaen sivulta 16 mainintaa. Aika valtaisat korjaus/tarkistus
työt ovat joutuneet tekemään, lieneekö vieläkään käyty kaikkia pylväitä
lävitse.
73 de Jussi
Harukset syöpyy – OSA 3 by Tauno Koskela
Terve Pertti!
Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua haruskorroosiosta (syöpymisestä).
Ilmitulleiden tietojen perusteella kyse on selkeästi sähköisestä korroosieosta,
jossa kupari ja sinkki muodostavat sähköparin. Tässä systeemissä
sähkökemiallisen järjestyksen mukaisesti heikompi metalli alkaa kulkemaan ionoi
ionilta kupariin päin.Ilmiö tapahtuu hyvin sähköä johtavassa maaperässä (savi,
hiesu). Voimajohtopylväissä ja niiden haruksissa ilmiö on hyvin tiedostettu.
Tarvittaessa harukset eristetään joko muovipaloilla- tai holkeilla. Toimenpide
on varsin yksinkertainen ja halpa tapa eristää harus. Eristäminen onnistuu
helposti harustuksissa jotka on tehty kiilakiristys tyyppisellä
haruskiristimellä. Työ voidaan tehdä helposti ja turvallisesti käytössä olevaan
harukseen, vaatii vain sopivat työkalut. Amatööri laitteiden ja omankin
turvallisuuden vuoksi itse masto on oltava maadotettu. Asiasta voidaan
keskustella enemmäkin jos tarvetta on.
Nimimerkki tietoa ja taitoa löytyy.
harusterveisin tauno
Terveisin
Tauno Koskela
mail:
tauno.koskela@pp1.inet.fi
