Maisema Saharassa
Tätä osaa kirjoittaessani on tilanne Libyassa kaoottinen, sen lentokenttä on osittain suljettu. Ministeriön matkustusohje antaa ymmärtää, että maasta on poistuttava pikaisesti, ja eikä sinne ole turistien syytä matkustaa. Tilanne muuttui turvattomaksi vuonna 2011, jolloin murhattiin pitkäaikainen maanjohtaja Muammar Gaddafi.
Minulla oli tilaisuus vierailla siellä ennen vallankumousta. Saavuttuamme Tripolin lähes tyhjälle lentokentälle totesin viranomaisten, että myös paikallisen matkatoimiston toimintojen olevan hyvin joustavaa. Tuskin ennätimme nauttia tarjottuja virvokkeita, kun matkalaukkumme jo pyörivät hihnalla.
Arvovieraita
Hotelimme oli ilmeisesti yksi Tripolin parhaista majoituspaikoista, sillä pian selvisi, että talossa asuu tarvittaessa myös valtiovieraat. Näin kävi meidänkin aikana, ja siitä aiheutui harmia. Palattuamme eräältä päiväretkeltä takaisin hotelliimme saimme yllätyksen,
Kamerani takavarikoitiin
Yhtenä päivänä oli hotellimme piha täynnä poliisin moottoripyöriä ja autoja, ja ajattelin ottaa kuvan upeasta kalustosta. Hotellin turvamies oli aikeeni huomannut ja viittoili minulle kansainvälisin käsimerkein menemään taaksepäin. Sama käsimerkki toistui vielä pari kertaa , mutta sitten turvamiehen mitta oli täysi ja hän saapui luokseni. Seurasi tiukka kuulustelu ja kamerani huostaan otto.
Parin tunnin kuluttua sain noutaa filmittömän kamerani hotellin vastaanotosta.
Erikoinen eläkejärjestelmä
Oppaamme kertoi kiertoajelun yhteydessä eläkeiän olevan 60-65 vuotta ja eläkkeen suuruus määräytyi seuraavasti: 0-10 vuotta työssäoloa oli eläke kuukausipalkan suuruinen, 10 vuoden jälkeen se suureni koko ajan, kunnes 25 vuoden jälkeen se oli kuukausipalkka tuplana. Mikäli eläkkeensaaja, joka oli oikeutettu tämän suuruiseen eläkkeeseen kuolisi, sai suremaan jäänyt puoliso koko eläkkeen, vaikka nauttisi eläkettä omastakin työstään.
Vierastyöläisiä (jopa 1.5 milj.) tämä erinomainen jäjestely ei koskenut. Verotus ansiotyöstä oli 2-5%.
Aavekaupunki erämaassa
Välimeren eteläpuolen rantavaltioihin kuuluvassa Libyassa on noin 6.7 milj. asukasta ja on yksi maailman harvaan asutuista maista. Vielä 60-luvulla Libyaa luultiin köyhäksi ja ajateltiin, että sellaiseksi se jääkin. Karu maa kätki poveensa kuitenkin mittavat öljyesiintymät. Valtio rakennutti kansalaisiaan varten kerrostaloja, joissa asuminen olisi ollut ilmaista. Mutta kuinkas kävikään? Berberiheimot olivat kuitenkin tottuneet vapaampaan elämiseen teltoissaan, eivätkä sopeutuneet kerrostaloyhteisöön, vaan muuttivat takaisin aavikolle. Käydessämme kyseisessä kaupungissa, vallitsi siellä aavemainen hiljaisuus.
Paimentolaiset menettelivät täsmälleen samalla tavalla, kuin heidän johtajansa Gaddafi, joka asui kolmen metrin korkuisen muurin rajaamalla alueella isossa berberiteltassaan. Hänen henkivartiosto koostui kokonaan naisista. (Stara)
Laaja kierros
Matkareittimme oli Tripoli-Sabratha-Nalut-
Linkkejä:
Kirjoittaja Tripolin keskustassa
Kylä maaseudulla
Tästä selviytymiseen tarvittiin kokemusta
Virkistystauko oli paikallaan Saharan aavikolla. Järven suolainen vesi yllätti uimaan menneen
Entisajan teatteri on kaivettu esiin Leptis Magnassa
Hevosajurit eli vossikat valmiina kyydittämään asiakkaita Tripolin keskustassa
Teksti Aatto, oh6pn@sral.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti