Maailman kolmanneksi suurin saari, Borneo, on osa Suurista Sundasaarista, ja se on jaettu kolmen itsenäisen valtion Malesian, Brunein ja Indonesian kesken. Malesian osuus on Sarawak ja Sabah- osavaltiot, jotka muodostavat Itä-Malesian.
Ibanheimo sademetsässä.
Ensinmäinen kohteemme Borneolla oli Sarawakin osavaltion pääkaupunki Kuching. Tekemämme kiertoajelun aikana tulin samaan tulokseen kuin kirjailija Paul Therouw eräässä matka-aiheisessa kirjassaan totesi että "Englantia puhutaan Malesiassa haukkuvalla nenä-
äänellä, koko ajan sanoja niellen. Sanat sähäytetään lyhyesti ja jokainen sanaloppu niellään". Onneksi meillä oli taitava matkanjohtaja, joka todennäköisesti ymmärsi tämänkin sortin murteen.
Mieleenpainuvin muisto tästä osavaltiosta oli venematka tiettömässä sadematsässä. Kulkuvälineenä oli alkuasukkaiden käyttämä hyvin kapea, matala ja kiikkerä kanootti, jonka ylälaitaan jäi vaivaiset parisenttiä varaa. Ei siinä istuessa juuri uskaltanut liikahtaa, joten matkanteko oli jokseenkin jännittävää. Jalkauduimme ja nousimme jyrkkää rinnettä ylös ibanheimoyhteisön alueelle. Tutustumisen kohteena oli yhteisön longhouse eli pitkätalo. Oviaukko oli parinmetrin korkeudella, jonne kavuttiin yhdestä puusta koverretulla rappusella. Asuntojen edessä oli terassia vastaava levennys, jossa perheet kokoontuvat viettämään yhteistä iltaa. Istuuduimme lattialle ja seurasimme kylänpäällikön esittämää metsästystanssia, samalla vilkuilin salavihkaa mitä lattialautojen välistä näkyi, sillä maanpinnassa hyöri yhteisön siat ja kanat. Vieraanvaraisuuden merkkinä oli tarjolla kotipolttoista pontikkaa.
Malesian korkein vuori.
Lento Kota Kinabalusta (Sabahin pääkaupunki) Sandakan kaupunkiin oli vain 40 minuuttia kestävä todellinen ihanne lento, sillä hyvä lentosää salli meille huimat näkymät. Heti alkumatkasta kapteeni kuulutti meidän saapuvan Malesian korkeimman vuoren, Kinabalu, (4095m) kohdalle melko pian. Todennäköisesti kapteeni ohjasi koneen tavanomaista lähemmäksi, sillä vuori tuntui olevan tosi lähellä. Tällä alueella tapahtui jokunen viikko sitten maanjäristys jossa kuoli toistakymmentä vaeltajaa. http://wikitravel.org/en/
Orankien suojelukeskus.
Sandakanin lentokentältä ajoimme suoraan Sendikokin sademetsä-
alueelle, jossa tutustuimme huostaanotettujen orankien kuntoutusohjelmaan. Sinne sijoitetaan mm. loukkaantuneita, orvoiksi jääneitä, laittomien ansojen vammauttamia poikasia . Alue on noin 1200m2 kokoinen ja jossa orangit voivat liikkua vapaasti. Pari kertaa päivässä heille "katetaan pöytä", pääasiassa hedelmiä. Toimintaa pyöritetään hyväntekeväisyys varoilla. Ryhmästämme muutama teki kirjallisen sopimuksen lähettääkseen rahaa tähän tarkoitukseen. Orangit on ainoa apinalaji, joka on keksinyt tavan käyttää puuta katapulttina siirryttäessä puusta toiseen. Malaijin kielellä oranki= orang-utan, joka merkitsee "metsien miestä" ja niitä tavataan vain Borneon ja Sumatran alankometsissä. http://fi.wikipedia.org/wiki/
Yöllinen hätähuuto.
Matkamme päätepiste oli Kinabatangan-joki, jonka mangrove kasvustossa on mahdollisuus nähdä mm. nenäapinoita, joita elää ainoastaan tällä saarella. Nenä voi olla jopa 10 sm pitkä. Teimme veneretken kyseisellä joella, harmiksemme emme saaneet näköhavaintoja näihin harvinaisiin apinoihin.
Seuraavana yönä heräsin pelästyneeseen avunhuutoon. Kiiruhdimme hänen majapaikkaansa, ja jossa totesimme verta sängyssä ja yöpaidassa. Syyksi osottautui juotikka (iilimato) joka oli imenyt ruumiinsa täyteen verta ja sen jälkeen jäänyt puristukseen ja haljennut. Borneon sademetsissä liikuttaessa on aivan tavanomaista saada iilimato ihoonsa ja poistimme ne palavalla savukkeella.
73 vuotiaan tilinpäätös.
Viimeeksi kuluneen vuoden ajan olen viettänyt 73 vuotiaana papparaisena. Vielä on virtaa riittänyt matkusteluun, sillä matkapäiviä on ollut toistasataa ja kohteita kertyi 25 kpl kolmen mantereen alueella, Matkakilometrejä tuli koneilla ja laivoilla yhteensä 75700. Tämä 73 on yksi yleisimmistä radioamatöörien käyttämistä lyhenteistä ja se tarkoitaa tervehdystä eli 73 de Aatto.
Ohitimme Borneon korkeimman vuoren, Kinabalun, lähietäisyydeltä.
Pitkässä talossa (yhden katon alla) asuu useita kymmeniä henkilöitä.
Kylän päällikkö esitti metsästystanssin.
Orangit liikkuvat alueella vapaasti, joten älä pidä syötävää eikä juotavaa näkösällä.
73, Pertti OH5TQ
oh5tq@sral.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti