Ison liikenneympyrän keskusta on yhtä vesiallasta jossa viihtyvät palmutkin
Ensimmäinen käyntimme Jordaniassa tapahtui lähes 30 vuotta sitten,
jolloin majoituimme Akabanlahden rannalla sijaitsevaan hotelliin.
Illan hämärtyessä saimme ihailla huoneemme lasiseinän kautta puutarhan
ja lahden toisella puolella olevan Eilatin syttyviä valoja.
Tällöin valtion päämiehenä toimi kuningas Hussein II, joka harrasti myös radioamatööri toimintaa. Hotellimme sijaitsi kävelymatkan päässä hänen kesäpalatsistaan, päätin testata, kuinka lähelle pääsemme kohdetta näyttämällä omaa QSL-korttiani. Yllätykseksemme saimme kutsun tulla vartioiden seuraksi teelle vartiorakennukseen.
Portin läheisyyteen saapui myös poliisin partioauto, jonka kuljettajalle puolestani esitin IPA:n jäsenkortin ja kysyin kuvaus mahdollisuudesta. Se sopi, vaikka hän itse ei ollut tietoinen järjestömme toiminnasta (IPA-jäseniä on maailmassa noin 420.000 ja jäsenvaltioiden määrä on nykyään 68).
Tällä lomalla pääpaino oli käydä tutustumassa muinaiskaupunki Petraan ja
vierailla Ammanissa tapaamassa 3 radioamatööri perhettä
(bussimatka noin 5 h), joiden kanssa olin sopinut tapaamisesta radiotaajuuksilla. Petrassa on muuten filmattu Indiana Jones´n elokuva Viimeinen Ristiretki.
Petra, ruusunpunaiseen kallioon koverrettu kaupunki
Tämä muinainen kaupunki sijaitsee noin kahden tunnin ajomatkan päässä
Akabasta ja on yksi maailman perintökohteista. Petra on piilossa Araban
kanjonin sisällä ja sinne me ratsastimme hevosilla, joita peduiinit taluttivat.
Matkanteko kokemattomalle ratsastajalle ei ollut välttämättä ihanteellista,
sillä osa keskittymisestä kohdistui mahtavaan ympäristön tarkasteluun.
Välillä kiemurainen Siq’n kuivunut joenuoma, wadi, oli vain muutaman
metrin levyinen ja seinämät olivat paikoitellen jopa 200 metrin korkuiset.
Solan jälkeen avautui eteemme lukuisia hiekkakivikallioon koverrettuja
temppeleitä, kammioita ja kallioluola-asuntoja. Näiden lisäksi oli myös 3000
paikkainen roomalainen amfiteatteri, joka oli myös koverrettu kallioon.
Tämän kaupungin historia alkaa jo 600 luvulta e.kr, jolloin sen perusti
nabetaaneiksi kutsuttu paimentolaiskansa. Herodes Suuri valtasi kaupungin
vuonna 31 ja 75 vuotta myöhemmin se joutui Rooman vallan alle.
Varautuminen merirosvoja vastaan.
Huhtikuussa 2018 palasimme uudelleen Akabaan, mutta tällä kertaa Punaisen
meren kautta. Nousimme Celebrity Constellation risteilyalukseen Abu Dhabissa
ja Masqatin (Omanissa) jälkeen saavuimme Arabian- ja Intian valtamerelle.
Hyvissä ajoin ennen Jemenin ja Somalian välissä olevaa Adeninlahtea ilmestyi
hyttiimme kapteenin ilmoitus mahdollisesta merirosvohyökkäyksestä.
Ohjeet olivat tarkat ja niihin sisältyi salasana, joka olisi tarkoittanut tositoimia.
Varauduimme tilanteeseen harjoittelemalla ja auringonlaskun jälkeen laiva kulki
pimennettynä, jotta miehistö pystyi havainnoimaan mahdollisia lähestyviä
veneitä, myös avokannet suljettiin. Turvallisuussyistä kaikkien olisi pitänyt
poistua ikkunoiden luota. Meidän sisähytti olisi osoittautunut turvalliseksi.
Päiväaikaankin miehistö tarkkaili kiikareilla ympäristöä, mutta muuten vaaraa
ei huomannut laivalla.
Punaiselta mereltä Akabanlahdelle
Adenin pahamaineiselta lahdelta selvittyämme ajoimme Kyyneltan portiksi
( Bab-el-Mandeb) nimetystä salmesta läpi. Salmen leveys on noin 30 km ja
sen rannalla sijaitsevat Jemen, Eritrea ja Djibouti. Punaisen meren pituus on
2250 km, joten aikaa oli runsaasti auringon palvontaan. Lämpötila oli noin 37 C,
mutta vieno merituuli helpotti kuumuutta. Siinain niemimaan edessä
käännyimme Akabanlahdelle, jonka pojukassa sijaitsevat Eilat ja kohteemme
Akaba.
Suezin kanavalla
Heinäkuussa 1956 Suezin kanava oli brittien miehittämä, kun presidentti
Nasser julisti kansallistavansa kanavan Egyptille. Kanavan ympärillä on ollut
poliittisia riitoja, jotka ovat johtaneet sotaan asti. Samana vuonna joulukuussa
Suomesta lähetettiin Yk-komppania, johon oli 1779 hakijaa, joista valittiin 258
sotilasta heidän päällikkönä toimi majuri Uolevi Kettinen. Heidän vastuualueena
oli Akabanlahden 25 km pituinen rannikkokaistale (lähde: MMM-58).
Kesäkuussa 1967 Israel miehitti kanavan itäpuolen ja kanava suljettiin.
Liikenne alkoi uudelleen vuonna 1975.
Minulle Suezin kanavan läpi matkustaminen oli ensi tuttavuus, joten se oli myös
tämän risteilyreitin valinnan peruste. Kanava valmistui marraskuussa 1869 ja
sen jälkeen sitä on luonnollisesti paranneltu useaan otteeseen, sillä laivojen
koko on moninkertaistunut. Hyvin suurelta osuudelta tästä 163 km pitkästä
suluttomasta merikanavasta on ruoppausjätteen reunustamaa pengertä.
Onneksi matkan varrella on myös viljelmiä ja asutuskeskuksia piristämässä
muuten yksitoikkoista maisemaa.
Pääsääntöisesti kanavalla liikennöidään yksisuuntaisesti ja matkan varrella
onkin kohtaamispaikkoja kolmen järven; Timsäh, Bitter ja Manzilah -kohdalla.
Risteilyn ilta viihteestä vastasivat taidokkaat esiintyjät, joista erityisesti pidin
viulisti Bernadett Nyarin taitavista esityksistä. Hän kertoi mm. soittavansa
nyt ensimmäistä kertaa juuri hänelle valmistetulla viululla. Youtubesta löytyy
esityksiä.
Liikuimme alueella jossa on ollut merirosvojen kanssa ongelmia (Karta on hytin tv:stä)
Akaban kaupunki katsottuna laivan kannelta
Akabasta löytyy 137 metrin lipputanko ja siihen suhteutettu 20x40 metrin suuruinen lippu. Tämä pystytettiin Arabian kansannousun kunniaksi joka tapahtui ensimmäisen maailman sodan aikana.
Omakotitaloja Akabassa
Näiden baarien mainokset erottuvat keskustassa
Petran ihmeitä saa ihastella myös hevosen selässä istuen
Radioamatööri Miken, JY7DK upea kortti on Petrasta. Saimme tilaisuuden vierailla hänen luonaan Ammanissa.
73 Pertti OH5TQ
oh5tq@sral.fi
