Uusi-Seelanti muodostuu pääasiassa henkeäsalpaavan kauniista Eteläsaaresta ja subtrooppisesta Pohjoissaaresta, jossa asuu noin 80% koko maan väestöstä. Eteläsaaren korkein kohta on Etelä-Alpeilla sijaitseva Mont Cook-vuori (3724 m), ja tällä saarella ei ole toimivia tulivuoria, mutta sitävastoin Pohjoissaarella jyrähtelee vuosittain noin 1500 kertaa. Tälläkin vuosituhannella on tapahtunut seitsemän tuhoista maanjäristystä.
Järkyttävä junaonnettomuus
" Jouluaattona vuonna 1953 Uuden-Seelannin päämies, kuningatar Elisabeth II oli saapunut maailmanmatkallaan Aucklandiin, jossa hän aikoi pitää joulupuheensa. Samaan aikaan pikajuna, joka oli lähtenyt maan pääkaupungista Wellingtonista kohti Aucklandia, oli matkan puolivälissä saapumassa sillalle, joka ylitti Wangaehu-joen. Tässä kohtalo puuttui kuvioihin, sillä lähellä sijainnut Pohjoissaaren korkein Ruapehu- niminen tulivuori alkoi purkautua ja hehkuvan kuuma laavaryöppy syöksyi samannimiseen järveen ja aiheutti väkivaltaisen hyökyaallon. Sillan rakenteet pettivät ja koko juna syöksyi sillan mukana tyrskyihin. Junassa oli matkustajia 287, joista suuri osa lapsia. Turmassa menehtyi 155 henkilöä." (lähde:A.E.Johann, Suuri maailmanmatka)
Auckland, lempinimeltään Purjeiden kaupunki
Auckland on Uuden-Seelannin väkirikkain (1.3milj.as.) kaupunki ,ja jossa on aurinkoisia tunteja 2060 vuodessa, mutta vettäkin sataa välillä runsaasti, sillä vuotuinen sademäärä on 1240 mm. Kaupunki on erityisesti tunnettu sen hyvin vilkaasta pienvenesatamastaan ja siksi sitä kutsutaankin purjeiden kaupungiksi. Vielä suurempi tunnettavuus on sen kahdella vientisatamalla, Waitemata idän- ja Manukau lännensuuntaan. Tämä tilanne on ainutlaatuista koko maailmassa. Vietimme kaupungissa kaksi päivää ja sinä aikana ehdimme todeta, että käveleminen aiheuttaa helposti hengästymisen, sillä kadut ovat jyrkkiä.
Ei mennyt kaikki putkeen
Minulla on matkoillani tapana tavata paikallisiaradioamatöörejä, mutta tälläkertaa tuli vesiperä. Olin alustavasti sopinut etukäteen hotellin, että päivämäärän, joten soitin hänelle sovittuna päivänä. Puhelu meni vastaajaan, johon jätin tiedoksi myös huoneen numeroni.
Valitettavasti hän teki oharit. Näin kävi tälläkertaa. Harmitti.
Edellisellä käynnilläni, jo vuosikymmeniä sitten, olimme tässä samaisessa kaupungissa lounaalla eräässä kansainvälisessä hotellissa. Meitä oli ruokailemassa suurehko ryhmä ja pian totesimme ettei yhteen pöytään tarjoiltu lainkaan. Oppaamme otti hovimestarin puhutteluun ja tivasi kiivaaseen sävyyn palvelua kyseiseen pöytään. Mitä hovimestari teki? Levitti kätensä ja totesi ettei mahda asialle mitään, sillä tarjoilijoille oli määrätty tietyt pöydät ja siitä he pitivät kiinni. Me kostimme. Peruutimme seuraavan päivän lounaan.
Tuulinen Wellington
Uuden-Seelannin pääkaupunki Wellington sijaitsee Pohjoissaaren lounaisnurkassa Cookin salmen rannalla. Opaskirjan mukaan kaupungissa tulee usein, ja niin oli tälläkin kertaa. Alunperin olimme alatelleet siirtyä köysiradalla Botacic Gardenin näköalatasanteelle, mutta muutimme mieltämme koettuamme tuulisuuden jo ennen köysiradan lähtöpaikkaa. Sensijaan nautiskelimme keskustan ja rannan nähtävyyksistä kävellen, joka onnistuikin hyvin, sillä lähes kaikki varteenotettavat kohteet sijaitsivat 10 minuutin kävelymatkan päässä infopisteestä. Tottahan toki katsastimme Wellingtonin museon , jossa ammensimme sivistystä Uuden-Seelannin historiasta.
Bay of Plenty
Vuonna 1769 James Cook saapui Endeavour-aluksellaan Taurangan satamaan, mihin mekin saavuimme hänen jalanjäljissään, jossa hänen kerrotaan saaneen maoreilta (paikalliset alkuasukkaat) ystävällisen vastaanoton ja siitä ilostuneena hän antoi alueelle nimen Bay of Plenty. Alue on turistien suosima kohde. Täällä on mm. Rotorua, jossa tulikuumat geysirit ja kuplivat muta-altaat ovat arkipäivää.http://www.newzealand.com/us/
Taurangassa vierailin poliisiasemalla, jossa sain hyvin lämpimän vastaanoton, sillä he eivät olleet aiemmin tavanneet suomalaista ipalaista. Keskustelin naiskonstaapeli Deirdren kanssa paikallisista ongelmista ja hän mainitsi yhden ikävän asian lisääntyneen ja se oli kotiväkivalta. Uudessa-Seelannissa voi rattijuopumuksesta tietyissä tapauksissa seurata jopa ajoneuvon takavarikointi.
Bay of Islands
Tälle alueelle ominaista ovat valkohiekkaiset rannat, sitruslehdot ja jättimäiset kauripuut. Alueella on toistasataa viehättävää saarta, jotka vetävät puoleensa lomanviettäjiä. Meidät kuljetettiin laivasta maihin tenderillä (samalla myös laivan pelastusvene) ensin Waitangin laituriin, josta edelleen bussilla Paihian keskustaan. Tämä kaupunki on historiallinen, sillä Euroopasta saapuneet lähetyssaarnaajat rakensivat tänne Uuden-Seelannin ensimmäisen kirkon vuonna 1823.
Eteläsaari tarjoaa vierailleen uskomattoman paljon erilaisia toimintoja ja katseltavaa. On aarniometsää, jäätikköä, vuoristoa, vesiputouksia jne. Meille laivan matkustajille tarjottiin aitiopaikalta kokemus, joka ei hetkeen unohdu. "Maailman kahdeksanneksi ihmeeksi" on nimitetty 17.5 km pituista Milford-vuonoa, josa on tullut yksi Uuden -Seelannin tunnetuimmista maisemista. Tähän on vaikuttanut myös se tosiasia, että se on Fiordlandin kansallispuistossa, joka on osa Te Wahipounamu- maailmanperintökohdetta. Kaikkiaan vuonoja on 15, joista osa on pituudeltaan 40 km.
Akupunktio autttoi
Minulta jäi näkemättä vuonoissa uiskentelevat pullonokkadelfiinit, koska olin akupunktiohoidossa selkäkipujeni johdosta, ilmeisesti pitkästä lentomatkasta johtuen. Intialainen lääkäri Dr. Kumar oli asiansa osaava ja jo yhden käsittelyn jälkeen selkäkivut hellittivät. Menin hoitoon selkä kumarassa, mutta lähdin sieltä selkä suorana pois. Aiheutuneet kulut korvattiin täysimääräisestimatkavakuutuksesta.
Säkkipillin soittaja
Eteläsaarella sijaitseva Dunedin oli aikoinaan kullanhuuhdonnan kohde, ja se on päässyt historian lehdille aikaisesta raitiovaunuliikenteen aloittamisesta jo vuonna 1879. Asemakaavaltaan kaupunki muistuttaa osin suomalaista Haminan kaupunkia, sillä keskustaa kiertää kadut ympyrän muotoisesti. Rakennustyyli puolestaan kertoo skottilaisuudesta, jota vielä lisää rautatieaseman edessä säkkipilliä soittava siniseen kiltti-asuun sonnustautunut nuori poika.
Yhteenveto matkasta
Matkakohteena Uusi-Seelanti on ainutlaatuinen kohde, meidän viettämä kahdeksan päivää oli aivan liian lyhyt aika. Hintatasoltaan Uusi-Seelanti on halvempi kuin Suomi, hotellihuone 70-80 e, pannari+marjoja+jäätelö+tee 7.20 e, caputsino 2.30/2.90 euroa.
Matkamme oli omatoiminen, joten kustannukset henkilöltä olivat kohtuulliset; Risteily Celebrity Solstice 1.660 e, lentolippu Helsinki-Sydney ja Auckland-Helsinki 1.383 e, hotelli 80 e ja viisumi 22.50
euroa. Matkakilometrejä kertyi 46.320 kilometriä.
Yksi tuttavani on vierailllut Uudessa-Seelannissa jo toistakymmentä kertaa, mutta edelleen puhuu lähdöstä sinne jälleen kerran.
Netissä on mahdollisuus tehdä omakohtainen matkageeniaktiivisuus testi, jossa sain tulokseksi 70% eli jos en ole reissussa juuri nyt, niin olet ainakin sitä sunnittelemassa. Sattuipa naulan kantaan.
Dunedin rautatieasema on silmää hiveilevan tyylikäs rakennus.
Eteläsaaren vuonoissa on unohtumattomat maisemat
Dunedin rautatieaseman edessä oleva säkkipillinsoittaja tuo lisää brittiläistä tunnelmaa.
Tyylikäs omakotitalo Taurangassa, joka on hyvin suosittu lomakohde
Aucklandin keskustan Albert-puistossa on miellyttävää pitää tauko kävelyn lomassa.
Lammas suhtautuu yllättävän rauhallisesti keritsemiseen.
Työntekijällä tulee olla erikoisvarusteet päällään.
Teksti ja kuvat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti